Syksy saapui lautaselle

Posted on Leave a commentPosted in Kuulumisia

 

jemina-eats-what

 

Syksy on alkanut tehdä tuloaan vähän sinne tänne. Vaatekaappiin, puiden lehtiin, ja vahvasti myös lautaselle. Ruoka kiinnostaa yhtäkkiä älyttömän paljon. Kauppatorin läpi kävellessä huomaan himoitsevani punajuuria, sieniä ja lakkaa. Löydän itseni selaamasta syksyisiä reseptejä, googlettelemasta kasvissosekeittoja ja pataruokia – kaikkea missä on paljon chiliä ja inkivääriä. Syksy on näköjään itselleni uuden ruokainspiraation aikaa, vaikka keittiössä ei ehdi hirveästi tällä hetkellä hääräilemään. Mutta pienilläkin jutuilla saa syksyisiä makuja lautaselle. Tässä omat suosikkini:

Omenat ja luumut

Fiksu keittää hilloa, laiska syö sellaisenaan. Juuri ostin torilta kilon luumuja eurolla ja kiljuin ilosta. Menkää oikeasti torille shoppailemaan, saan aina kreisit kiksit sieltä. Varsinkin luumut ovat olleet niin mehukkaita, että syömiseen kuluu runsaasti talouspaperia, kun mehut valuvat pitkin ranteita. Molemmat toimivat kivasti puuron tai jugurtin kanssa. Lisäksi ajattelin testata seuraavaksi luumuja smoothiessa. Katsotaan miten käy.

Tyrni

Aika hapan kaveri, mutta melkoinen vitamiinipommi. Tyrniä kannattaa suosia, sillä marjat sisältävät poikkeuksellisen paljon c-vitamiinia. Näitä vetelen joko pakkasesta suoraan suuhun tai heitän puuron koristeeksi. Ne tuovat ihanasti väriä, vaikka vähän hampaat irvessä pitääkin pureskella. Älkää kuitenkaan erehtykö ostamaan Lidlin 100% tyrnimehua. Kiva ajatus, mutta oksennusrefleksi hyvin vahvasti läsnä.

 

jemina-eats-what

 

Persimon

Ai että odotan persimoneja kauppoihin! Tämä oranssi, mehevä ja makea hedelmä on ikuinen lempparini. Sillä on kuitenkin harmillisen lyhyt satokausi, ja kaupoista sitä löytyy yleensä lokakuun puolivälistä tammikuuhun. Aion kantaa niitä kotiin jokaisella kauppareissulla. Toimii smoothieissa, salaateissa ja ihan sellaisenaankin täydellisesti. Persimon tunnetaan myös nimellä sharon tai kaki, riippuen alkuperämaasta ja lajikkeesta. Samaa jumalaista herkkua se on nimestään huolimatta.

Kurpitsa

KURPITSA. Tarvitseeko enempää sanoa! Täyteläistä, taivaallista ja ihanaa. Keitetty kurpitsa on uskomattoman hyvää, ja se menee ihan sellaisenaankin lisukkeena, tai ujutettuna ruokaan kuin ruokaan. Jopa puuroon, kyllä. Tässä resepti smoothiekulhoon, jossa olen yhdistänyt sekä persimonin että kurpitsan suloiset maut. Smoothiekulho: kurpitsa-persimon.

Mustakaali

Tällaisena lehtikaalin suurkuluttajana liputan myös mustakaalin nimeen. Mustakaali on lehtikaalia astetta tummempi veijari, mutta ovat melko samaa kamaa ravintoarvoiltaan. Nämä ovat pulloillaan mm. rautaa, c-vitamiinia ja kalsiumia. Mustakaalin lehdet sopivat muhennoksiin, pannulle muiden kasvisten joukkoon tai vaikka kaalikääryleiksi. Ehkä ala-asteen kaalitraumat voisivat olla jo sen verran kaukana, että voisi uskaltaa kokeilla kaalireseptejä.

 

 

 

Kuka muu on ihan fiiliksissä syksystä?

-Jemina

Arjen pikaruokaa – Kasvisjauhispyörykät

Posted on Leave a commentPosted in Arkiruoka

 

 

Arvatkaa mitä? Minäkin syön välillä valmisruokaa.

Monipuolinen ja järkevästi koostettu ruokavalio ei mielestäni tarkoita, etteikö sinne mahtuisi vähän einestäkin. Kunhan kokonaisuus on kunnossa, on näillekin tilaa. Sitä paitsi löytyyhän sieltä eineshyllystä vaikka kuinka hyviä juttuja nykyään! Ei eines tarkoita välttämättä pelkkiä lihapiirakoita ja pyttipannua, sillä valikoima on ottanut suuren harppauksen tässä viime vuosien aikana – ja etenkin siellä kasvisruoan puolella. Apetitin Kasvisjauhispyörykät ovat yksi suosikeistani, ja niitä löytyykin kuvan lautaselta. En näe mitään syytä, miksi nämä olisivat huono valinta ruokavaliossani.

Sekin on vähän oma juttunsa, miten niitä eineksiä vetelee. Ja siis myönnän, että olen vedellyt näitä pyöryköitä töissä suoraan pussista kylmänä lounaaksi, eikä siinä ole mitään pahaa. Tarkoitan, että yleisesti ottaen eineksistäkin voi koostaa terveellisen ja ravitsevan aterian. Näitä Kasvisjauhispyöryköitä nautiskelin tuoreen pinaatin, parsakaalin ja riisin kanssa, ja annoksesta tuli kuulkaas aika kelpo setti arjen pikaruokaa. En kuollut piilosokeriin, rasvaan tai E-koodeihin.

Eineksillä on vähän kehno maine, mutta ihan turhaan kauhistellaan, jos joskus lautasen sisältö onkin pakastealtaasta eikä omin kätösin puhtaista raaka-aineista rakkaudella valmistettu. Kyllä välillä voi höllätä vähän pipoa ja valita hyvillä mielin valmisruokaa. Ei siitä ruokavalio mene pilalle.

Aion siis jatkossakin syödä kasvispyörykkäni kylmänä suoraan pussista. Aamen.

 

-Jemina