Hyvinvointi

Tänä vuonna ehkä…

Posted on

 
Moni on tässä tammikuun alussa listannut toiveitaan tälle vuodelle, summannut viime vuoden haasteita ja parhaita juttuja. Vuosi 2019 oli kyllä aika hurja, ihan hyvällä siis. Muutin Helsinkiin, harjoittelupaikka vaihtui vakituiseksi työpaikaksi ja valmistuin ammattikorkeakoulusta (kiinalaisen horoskoopin mukaan 2019 oli sian vuosi – sattumaako?).

Viime vuonna tuntui tapahtuvan niin paljon isoja juttuja, ettei vuodelle 2020 ole vielä sen suurempia odotuksia – saati sitten lupauksia. Ajattelin pitää hauskaa, nauttia elämästä ja katsoa, mitä siinä ohella tapahtuu. 

En oikeastaan edes pidä sanasta “lupaus”. Se tuntuu liian sitovalta, vähän jopa suorittamiselta. Sen sijaan toiveet, unelmat ja ehkä enemmän tätä ja vähemmän tota -tyyppiset ajattelumallit tuntuvat paljon paremmalta ratkaisulta ottaa uusi vuosi vastaan.

Ehkä-tasolla oleva ajatus voi hyvinkin toteutua, kun se kytee jossakin syvällä takaraivossa. Saatan pyrkiä enemmän niitä asioita kohti, mutta kuitenkin ilman paineita.

Tänä vuonna ehkä

 

perehdyn paremmin politiikkaan. “Ai siis mikä on Kulmuni?”

vaihdan loputkin paperilaskut e-laskuiksi. Tähän menee ehkä 5 minuuttia, ihan oikeesti.

huollan kenkiäni. Jotkut kuulemma tekee tätä. Ja säännöllisesti!

luen ne perkeleen Potterit. Tai ainakin aloitan. Viisasten kivi kyllä jo luettu, joten hommahan on melkein jo puolivälissä.

löydän täydellisen vegaanisen jäätelön. Ei, se ei ole se Kolmen kaverin pähkinä-suklaa. 

stressaan vähemmän. En tietenkään lupaa mitään.

aloitan joogan. Varmaan auttaisi myös siihen stressiin. Saa vinkata kivoista paikoista Helsingissä! 

liityn TikTokiin. Elämän suuria valintoja. Tai sit vaan meen sinne joogaan.

…täytän itse verokorttini. Toisaalta Tommi tekee sen niin paljon paremmin.

 

Elikkä semmosta luvassa, kakstuhattakakskyt!

– Jemina