Syksy saapui lautaselle

Posted on Leave a commentPosted in Kuulumisia

 

jemina-eats-what

 

Syksy on alkanut tehdä tuloaan vähän sinne tänne. Vaatekaappiin, puiden lehtiin, ja vahvasti myös lautaselle. Ruoka kiinnostaa yhtäkkiä älyttömän paljon. Kauppatorin läpi kävellessä huomaan himoitsevani punajuuria, sieniä ja lakkaa. Löydän itseni selaamasta syksyisiä reseptejä, googlettelemasta kasvissosekeittoja ja pataruokia – kaikkea missä on paljon chiliä ja inkivääriä. Syksy on näköjään itselleni uuden ruokainspiraation aikaa, vaikka keittiössä ei ehdi hirveästi tällä hetkellä hääräilemään. Mutta pienilläkin jutuilla saa syksyisiä makuja lautaselle. Tässä omat suosikkini:

Omenat ja luumut

Fiksu keittää hilloa, laiska syö sellaisenaan. Juuri ostin torilta kilon luumuja eurolla ja kiljuin ilosta. Menkää oikeasti torille shoppailemaan, saan aina kreisit kiksit sieltä. Varsinkin luumut ovat olleet niin mehukkaita, että syömiseen kuluu runsaasti talouspaperia, kun mehut valuvat pitkin ranteita. Molemmat toimivat kivasti puuron tai jugurtin kanssa. Lisäksi ajattelin testata seuraavaksi luumuja smoothiessa. Katsotaan miten käy.

Tyrni

Aika hapan kaveri, mutta melkoinen vitamiinipommi. Tyrniä kannattaa suosia, sillä marjat sisältävät poikkeuksellisen paljon c-vitamiinia. Näitä vetelen joko pakkasesta suoraan suuhun tai heitän puuron koristeeksi. Ne tuovat ihanasti väriä, vaikka vähän hampaat irvessä pitääkin pureskella. Älkää kuitenkaan erehtykö ostamaan Lidlin 100% tyrnimehua. Kiva ajatus, mutta oksennusrefleksi hyvin vahvasti läsnä.

 

jemina-eats-what

 

Persimon

Ai että odotan persimoneja kauppoihin! Tämä oranssi, mehevä ja makea hedelmä on ikuinen lempparini. Sillä on kuitenkin harmillisen lyhyt satokausi, ja kaupoista sitä löytyy yleensä lokakuun puolivälistä tammikuuhun. Aion kantaa niitä kotiin jokaisella kauppareissulla. Toimii smoothieissa, salaateissa ja ihan sellaisenaankin täydellisesti. Persimon tunnetaan myös nimellä sharon tai kaki, riippuen alkuperämaasta ja lajikkeesta. Samaa jumalaista herkkua se on nimestään huolimatta.

Kurpitsa

KURPITSA. Tarvitseeko enempää sanoa! Täyteläistä, taivaallista ja ihanaa. Keitetty kurpitsa on uskomattoman hyvää, ja se menee ihan sellaisenaankin lisukkeena, tai ujutettuna ruokaan kuin ruokaan. Jopa puuroon, kyllä. Tässä resepti smoothiekulhoon, jossa olen yhdistänyt sekä persimonin että kurpitsan suloiset maut. Smoothiekulho: kurpitsa-persimon.

Mustakaali

Tällaisena lehtikaalin suurkuluttajana liputan myös mustakaalin nimeen. Mustakaali on lehtikaalia astetta tummempi veijari, mutta ovat melko samaa kamaa ravintoarvoiltaan. Nämä ovat pulloillaan mm. rautaa, c-vitamiinia ja kalsiumia. Mustakaalin lehdet sopivat muhennoksiin, pannulle muiden kasvisten joukkoon tai vaikka kaalikääryleiksi. Ehkä ala-asteen kaalitraumat voisivat olla jo sen verran kaukana, että voisi uskaltaa kokeilla kaalireseptejä.

 

 

 

Kuka muu on ihan fiiliksissä syksystä?

-Jemina

IBS – Elämää ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa

Posted on 2 CommentsPosted in Hyvinvointi

Minulla on ärtyvän suolen oireyhtymä. Ja suoraan sanottuna, se on aika perseestä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (Irritable Bowel Syndrome) on toiminnallinen suolistovaiva, jonka yleisimpiä oireita ovat vatsan turvotus, ilmavaivat, vatsakipu sekä ummetus tai ripuli. Oire on yleensä joko ummetus- tai ripulipainoitteinen, ja minulla tämä on selkeästi ummetuspainoitteinen.

Kyllä, aion nyt puhua ripulista ja ummetuksesta ja kakasta ja siitä suolen toiminnasta. Haluan puhua tästä aiheesta julkisesti, koska IBS on aika yleinen vaiva, ja se vaikuttaa ainakin omaan elämääni todella paljon. Haluan puhua vähän siitä, millainen vaiva IBS on ja millaista sen kanssa on elää, miten olen oppinut helpottamaan oireitani ja kuinka vittumainen asia se välillä on. 

Ärtyvän suolen oireyhtymä ei ole mikään harvinaisuus, ja ainakin yhdellä kymmenestä suomalaisesta on kyseinen vaiva. Usein myös enemmän naisilla kuin miehillä. Ja mikä parasta, syytä oireen aiheuttajalle ei edes tarkkaan tiedetä. IBS on niin sanotusti toiminnallinen vatsavaiva, eli suoliston toiminta on jostain tuntemattomasta syystä häiriintynyt, eikä sille löydetä selkeää syytä. Tämän vuoksi ei myöskään tiedetä, miten sen voisi parantaa. Sehän onkin todella hauskaa se. Oireita voi kuitenkin oppia lieventämään ja välttämään mm. oikenlaisen ruokavalion avulla, mutta se seuraa todennäköisesti loppuelämän. Sen kanssa on vain opittava elämään.

ärtyvän-suolen-oireyhtymä

Mistä kaikki alkoi?

Ensimmäiset oireeni sain muistaakseni lukion ensimmäisellä luokalla. Se alkoi turvotuksena ja ummetuksena. Vatsa oli myös välillä todella kipeä, ja tuntui että kaikki mitä söin vain pahensi asiaa. Välillä en ulostanut kolmeen päivään, välillä vatsa toimi normaalisti. En edes muista, alkoivatko oireet yhtäkkiä vai oliko niitä ilmennyt hiljalleen. Vanhempani veivät minut lääkäriin ja ravintoterapeutille. Paksusuolen tähystys oli kivuliainta, mitä olen koskaan kokenut. Otettiin testejä, verikokeita, tutkittiin mahdollisuus paksusuolen syöpään. Ei mitään kuitenkaan ilmennyt. Olin epätoivoinen ja turhautunut.

Ravintoterapeutin kautta minulle tuli tutuksi FODMAP-ruokavalio, jota käytetään ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Sen avulla kartoitetaan suolta ärsyttävät ruoka-aineet, joita tulee välttää, ja ruoka-aineet, joita tulisi suosia. Vaivojen on todettu olevan yhteydessä tiettyihin imeytymättömiin hiilihydraatteihin, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Ohutsuolessa näistä syntyy runsaasti suolikaasuja, jotka alkavat käymään ohutsuolessa ja näkyvät turvotuksena ja ilmavaivoina. Yleisimpiä vältettäviä ruoka-aineita ovat viljatuotteet, palkokasvit, laktoosi, sipulit, makeutusaineet, kuten sorbitoli ja ksylitoli, ja monet hedelmät, kuten omena ja päärynä. 

Noudatin FODMAP-ruokavaliota vuoden, ehkä pari vuotta. Karsin ohjeiden mukaan suurimman osan hedelmistä ja kasviksista, kaikki mausteet, vaihdoin gluteenittomiin viljatuotteisiin, lopetin maitotuotteet ja söin mautonta ruokaa – ja kärsin silti. Ruokavalioni rajoittui todella paljon, ja kodin ulkopuolella tuntui, etten voinut syödä mitään. Ravintoloissa tai ulkomailla oli vaikea löytää syötävää, koska kaikki ruoka sisälsi aina kiellettyjä ruoka-aineita. Se oli vaikeaa aikaa. Välillä vatsa toimi, välillä ei. Kokeilin erilaisia ummetuslääkkeitä, mutta eivät nekään tuntuneet auttavan. Käytin niitäkin liikaa. Aloitin juomaan kahvia, joka auttoi suolen toimintaan todella paljon. Mutta sitäkin kesti vain vähän aikaa, ja ummetus jatkui samanlaisena.

Lopetin ruokavalion yhden baari-illan jälkeen, kun hain mäkkäristä hampurilaisen, joka sisälsi vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita. Söin sen, enkä saanut minkäänlaisia oireita. Aloin kokeilla varovasti, mitä muuta pystyisin syömään. Sen jälkeen pystyin syömään taas vapaammin.

ärtyvän-suolen-oireyhtymä

Miten elän nykyään oireiden kanssa?

En noudata FODMAP-ruokavaliota. Oireita minulla on silti melkein päivittäin, vaikka välillä on myös hyviä päiviä, joskus pitkänkin aikaa. Turvotus yleensä pahenee iltaa kohden, ja aamuisin vatsani on yleensä normaali. On päiviä jolloin ummettaa, ja päiviä jolloin käyn kakalla kolme kertaa päivässä. Joskus tuntuu, että söin mitä tahansa, vatsa turpoaa kivuliaaksi palloksi, ja joskus taas vatsa ei reagoi mihinkään. Ota nyt siitä sitten selvää, mikä auttaa ja mikä ei. Mutta sen olen havainnut, että vatsan toiminta on selkeästi yhdistettävissä ahdistukseen ja stressiin.

Suoraan sanottuna pahinta tässä oireessa on, että se vaikuttaa todella paljon itsetuntooni. Turvonneen vatsan kanssa on todella epämukava olo, ja joskus vatsa voi olla todella kivulias. Pallovatsan kanssa tunnen itseni ällöttäväksi ja häpeän vartaloani. Välillä, kun turvotus jatkuu monta päivää, oloni on kamala ja käsitykseni omasta kehonkuvastani häiriintyy, eli näen itseni isokokoisempana mitä oikeasti olen. En kehtaa näyttäytyä tiukoissa vaatteissa, sillä minua hävettää. Pahimpina päivinä en löydä mitään istuvaa vaatetta päälleni, ja usein suosin rennosti laskeutuvia ja peittäviä vaatteita piilottamaan turvotukseni. Välillä on kuitenkin hyviä päiviä, vaatteet istuvat ja minulla on hyvä olo omassa kropassani. Turvotuksen alta paljastuu oma tuttu vartalo, eikä olo olekaan enää pullukka. Turvotukseen myös tavallaan turtuu, onhan se kuitenkin iso osa arkeani.

ärtyvän-suolen-oireyhtymä

Miten helpotan oireitani?

Olen kartoittanut aika hyvin suurimmat ärsyttävät tekijät, ja mikä sopii vatsalleni parhaiten:

  • Alkoholi ja hiilihapolliset juomat.
  • Kahvi on hapokasta vatsalle ja ärsyttää helposti, joten juon yleensä vain aamuisin kupin tai kaksi. Kahvia edelleen juon, sillä se laittaa yleensä suolen toimimaan aamuisin. Tummapaahtoinen kahvi on kuulemma herkkävatsaiselle parempi!
  • Vihreä tee rauhoittaa vatsaa, korvaan siksi päiväkahvin usein teellä
  • Maitotuotteet eivät sovi vatsalleni (silti herkuttelen välillä tavallisella jäätelöllä, suklaalla ja muilla herkuilla, vaikka tiedän että vatsani reagoi niihin.)
  • Liian paljon viljatuotteita yhdellä aterialla. Syön normaalisti viljatuotteita, mutta liika on liikaa.
  • Liian isot annoskoot.
  • Vettä tulee juoda päivässä paljon.
  • Sipuli ja kaali raakana ovat pahimmat.
  • Ylipäätään raa’at kasvikset ja juurekset ärsyttävät vatsaa. Kannattaa suosia vain lempeästi kypsennettyjä ruokia, kuten höyrytettyjä kasviksia.
  • Sopivat ruoka-aineet löytyvät vain kokeilemalla – aloitan pienillä määrillä ja kokeilen miten vatsa reagoi.
  • Oikeanlainen hengitys rauhoittaa vatsaa. Esim. stressaamalla saattaa jännittää vatsaa ja pahentaa oireita.
  • Rauhallinen syöminen – hotkiminen pahentaa oireita, kun vatsaan menee ilmaa. Ruokaan täytyy keskittyä ja pureskella kunnolla, iiiihan rauhassa.
  • Kun turvottaa ja ummettaa ja olo on ihan paska, yritän hengittää syvään ja nauttia elämästä. En anna sen rajoittaa.

Tätä elämäni siis on ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa. Välillä hankalaa, välillä normaalia. Oireileva vatsa on osa elämää, se täytyy vain hyväksyä ja tehdä parhaansa olonsa helpottamiseksi. Jos epäilet, että sinulla saattaisi olla myös IBS, kurkkaa lisää tietoa oireyhtymästä täältä, ja kattavasti tietoa FODMAP-ruokavaliosta löytyy mm. täältä.

Tällainen tarinatuokio tällä kertaa. Ei hätää, en puhu enää vähään aikaan kakasta. Jos tulee mitä vain kysyttävää mieleen tai omia kokemuksia niin saa kommentoida. Palataan taas pian!

-Jemina

Kaikki aika hyvin

Posted on 1 CommentPosted in Kuulumisia

 

 

Moikkelis koikkelis.

En tiedä mistä kirjoittaisin, mutta tuntui siltä, että nyt haluan kirjoittaa. Vähän kaikesta varmaan.

Vaihtelun vuoksi päätin lätkäistä tänne kuvia omasta pärstästäni, hui! Ajattelin pitkään, etten halua julkaista blogissa kuvia itsestäni, koska ajattelin tämän olevan puhtaasti pelkkä ruokablogi. Kuitenkin jonkinlainen kuulumisien heittely tuntuu välillä paljon luontevammalta kuin uuden reseptin kehittely. Olen nimittäin syönyt niin saakelin tavallisia mössöjä, ettei sellaisia viitsi täällä jakaa. Välillä sekin on ihan okei.

 

 

Kuten näistä postauksen kuvista voi huomata, en osaa olla kuvattavana sitten yhtään. Olen aina vähän vaikeana kuvissa, en tiedä miten pitäisi olla. Siksi katson näissäkin kuvissa poispäin, sillä kameraan katsominen tuntuu todella kiusalliselta. Viihdyn parhaiten siellä kameran takana, mutta näitä kuvia varten lupasin olla mallina uuden objektiivin testausta varten (vaikka olisin oikeasti halunnut jäädä kotiin syömään irtokarkkeja). Kyllä niitä ruokajuttuja tulee vielä jatkossakin, blogia en ole unohtanut vaikka vähän hiljaisempaa on ollut.

Itse asiassa blogin aloittaminen on ollut paras päätös pitkään aikaan, sillä se on aukaissut uusia ovia ja auttanut kehittymään ammatillisesti. Olen tehnyt nyt kesän ajan freelancerina kuvauksia ja pieniä artikkeleita yhdelle turkulaiselle mainostoimistolle, enkä olisi päätynyt näihin hommiin ilman blogia. Kun kysyttiin, kirjoitanko vapaa-ajalla, olin että “Nojooo on mulla tämmönen blogi…” Ja näin pääsin tekemään sisältömarkkinointia mainostoimistoon huippujen tyyppien kanssa – pian valmistuvalle mainonnan suunnittelijalle tämä on ollut aikamoinen tilaisuus. Varsinkin valokuvauksessa on löytynyt se oma tyyli ja itseluottamusta on tullut huimasti!

 

Kuvat: Tommi Selander

Editointi: Minä

 

Tässä siis mulle kuuluu tällä hetkellä. Ihan kreisiä mitä voikaan tapahtua, kun lopettaa sen huijarisyndrooma-kuplassa elämisen ja haastaa itsensä. Sitä voi vaikka huomata, että on sittenkin aika hyvä.

Kaikki on aika hyvin just nyt. Ihanaa kun kävit lukemassa.

-Jemina