Hyvinvointi

Tänä vuonna ehkä…

Posted on

 
Moni on tässä tammikuun alussa listannut toiveitaan tälle vuodelle, summannut viime vuoden haasteita ja parhaita juttuja. Vuosi 2019 oli kyllä aika hurja, ihan hyvällä siis. Muutin Helsinkiin, harjoittelupaikka vaihtui vakituiseksi työpaikaksi ja valmistuin ammattikorkeakoulusta (kiinalaisen horoskoopin mukaan 2019 oli sian vuosi – sattumaako?).

Viime vuonna tuntui tapahtuvan niin paljon isoja juttuja, ettei vuodelle 2020 ole vielä sen suurempia odotuksia – saati sitten lupauksia. Ajattelin pitää hauskaa, nauttia elämästä ja katsoa, mitä siinä ohella tapahtuu. 

En oikeastaan edes pidä sanasta “lupaus”. Se tuntuu liian sitovalta, vähän jopa suorittamiselta. Sen sijaan toiveet, unelmat ja ehkä enemmän tätä ja vähemmän tota -tyyppiset ajattelumallit tuntuvat paljon paremmalta ratkaisulta ottaa uusi vuosi vastaan.

Ehkä-tasolla oleva ajatus voi hyvinkin toteutua, kun se kytee jossakin syvällä takaraivossa. Saatan pyrkiä enemmän niitä asioita kohti, mutta kuitenkin ilman paineita.

Tänä vuonna ehkä

 

perehdyn paremmin politiikkaan. “Ai siis mikä on Kulmuni?”

vaihdan loputkin paperilaskut e-laskuiksi. Tähän menee ehkä 5 minuuttia, ihan oikeesti.

huollan kenkiäni. Jotkut kuulemma tekee tätä. Ja säännöllisesti!

luen ne perkeleen Potterit. Tai ainakin aloitan. Viisasten kivi kyllä jo luettu, joten hommahan on melkein jo puolivälissä.

löydän täydellisen vegaanisen jäätelön. Ei, se ei ole se Kolmen kaverin pähkinä-suklaa. 

stressaan vähemmän. En tietenkään lupaa mitään.

aloitan joogan. Varmaan auttaisi myös siihen stressiin. Saa vinkata kivoista paikoista Helsingissä! 

liityn TikTokiin. Elämän suuria valintoja. Tai sit vaan meen sinne joogaan.

…täytän itse verokorttini. Toisaalta Tommi tekee sen niin paljon paremmin.

 

Elikkä semmosta luvassa, kakstuhattakakskyt!

– Jemina

Hyvinvointi

Täydellinen sunnuntai + sarjasuositus

Posted on

 

Sunnuntai.

Tänään en ole tehnyt mitään ihmeellistä. Ja se on ihanaa!

On ihan älyttömän rentouttavaa, kun joskus on aikaa ihan vaan olla. Mitä enemmän arjessa tapahtuu, sitä enemmän tarvitsen aikaa myös itselleni. Aikaa rauhoittua ja ladata akkuja. Ilman mitään suunnitelmia, aikatauluja tai sovittuja menoja. Tänään on ollut just sellainen päivä.

Aamu alkoi aamiaisella sohvalla, kuten täydelliset sunnuntait aina. Tällä viikolla oon onnistunut koukuttumaan Succession -nimiseen sarjaan HBO:lta. Tosi laadukkaasti tehty draamasarja, joka samaan aikaan kiehtoo ja ahdistaa. Tsekkaa, jos ei oo vielä tuttu! Sen parissa on tänään vierähtänyt monta tuntia. 

Tänään olisi ollut kiva mennä jumppaan, mutta mulla on meneillään kolmen viikon varauskielto, koska oon skipannut putkeen mun kolme viimeisintä jumppavarausta. Noh, raikas ulkoilma ja pieni hikoilu salilla teki hyvää. Sitten takaisin sohvalle kylpytakin uumeniin ja pari jaksoa lisää. 

Kello on seitsemän illalla ja oon edelleen tää sama kylpytakki päällä. Nyt ajattelin hakea kaupasta jätskiä ja aloittaa toisen tuotantokauden. Aika täydellinen sunnuntai.

– Jemina

Kuulumisia

l o k a k u u

Posted on
Jemina Eats What

Lokakuu on mun lemppari. Siinä on jotain kutkuttavaa, kaunista ja vähän herkkää.

Oon muuten hyvin tyytyväinen tähän syksyiseen kuvapläjäykseen. Kannatti vääntäytyä sunnuntaina ylös sohvalta kesken intensiivisen Netflix-maratonin ja lähteä löysälle darrakävelylle kameran kanssa ympäri auringossa keimailevaa Eiraa.

 Helsinki on kaunis myös syksyllä, nyt sekin on todistettu.

Uskaltauduin myös itse kameran eteen pitkästä aikaa, mikä tuntui kieltämättä vähän vaikealta. Siinä on vaan jotakin älyttömän epämiellyttävää. Siitä huolimatta pyysin Tommin nappaamaan musta parit kuvat, koska loppujen lopuksi on kuitenkin kiva fiilis, että niitä on olemassa. Joten here I am, muikeasti myhäilemässä keskellä idyllistä syysmaisemaa.

Hymyyn oli ihan aihettakin, sillä viime viikonloppuna juhlittiin mun synttäreitä.

Synttäriviikonloppu oli rento, ihana ja fiilis onnellinen. En jaksanut tänä vuonna järjestää ihmeellisiä juhlia, sillä en halunnut ottaa turhia paineita.

Siksi kutsuin vain muutaman kaverin kylään meille istumaan iltaa ilman sen kummempia suunnitelmia. Juotiin viiniä, pelattiin Late Night Aliasta ja suunnattiin baariin.

Yöllä taksikuski onnitteli, kun kerroin täyttäneeni 24 ja että rakastan Mustaa Härkää. Kyllä, koin tarpeelliseksi tuoda esiin tämän infon. 

(Musta Härkä ei ehkä oo yhtä cool kuin Dynamo, mutta siellä on silti joka kerta ihan sairaan hauskaa!)

Mutta näistä tuli mun mielestä tosi kivoja kuvia! Tosin kaikki mun pärstästä otetut kuvat otettiin edeltävänä päivänä, en oo ihan näin freesin näköinen daami pienessä dagen efterissä.

Kuvaan harvoin mitään ulkona ihan omaksi iloksi, mutta ehkä sittenkin pitäisi. Blogia varten on pääasiassa tullut kuvattua pelkkiä ruokakuvia, koska se on tuntunut siltä omalta jutulta, mutta töiden kautta erilaisia miljöö- ja fiiliskuvauksia on tullut tehtyä nyt enemmän. 

Oon sitä kautta alkanut ehkä vähän rohkaistua kuvaajana. Inhoan omalta mukavuusalueelta poistumista, mutta joka kerta se kannattaa. Ärsyttävää, suorastaan. Mutta niin totta.

Fiilistelkää hei syksyä, se on nyt parhaimmillaan!

T: Jemina

 

Kuvat minusta: Tommi Selander